Onpas jotenkin sään puolesta äärimmäisen synkähkö viikko. Silti tässä syyskelissä lenkkeily toimii ihanan aivolepona, pimeys ja jopa sade kun ei ole jäätävän kylmä kuitenkaan vielä. Ja tuuli pyyhkii ajatukset nollille, ihana tunne! Voiko olla muuta kuin tyytyväinen? Tulee höyhenen kevyt olo, kuin leijuisi ilmassa ja mielikuvitus saa lentää. Tämä on uutta, hetkittäinen tykkääminen syyskeleistä. Liekö syytä sitten siinäkin, että tietää kohta pääsevänsä moneksi kuukaudeksi lämpimään? Voi hyvinkin olla.
Matkaa täällä odotellaan jo kovasti. Pitkä suunnitteleminen huipentuu lopulta lähtöön, siihen hetkeen kun lentokone irtoaa Suomen maankamarasta ja kohoaa pilvien yläpuolelle. Ehkä sitä siinä vaiheessa lopultakin uskoo päässeensä pois, saaneensa irtioton kaikesta. Vuosien unelmointi kulminoituu siihen! Eikä mitään ole sitäkään vastaan, että kaikki tuttu (paitsi tietysti äiti joka lähtee reissuun mukaan) jää vähäksi aikaa. Ei tarvitse muutamaan kuukauteen ottaa kantaa mihinkään sen isompaan kuin että mitä tänään syödään =D
Koska sitä olen tällä hetkellä vailla! Hetken hengähdystä kaikesta... Niin hyvästä kuin pahasta. 3kk niin ettei mitään ihmeitä tapahdu, töitä tehden ja lasten kanssa rauhassa aikaa viettäen. Älkää hyvät ystävät nyt ymmärtäkö sitten väärin, kyllä teitä ihanaisia ikävä siinä ajassa ehtii tulla =) Mutta sitten on sitäkin mukavampi palata suomeen kun tietää taas teidät näkevänsä.Sillä loppujen lopuksi, eihän se ole edes pitkä aika.
Ja reissua odotellessa aion henkäistä pari kertaa syvään kirpeää syysilmaa ja nähdä ystäviä. Sekä tietty nauttia rauhallisista pimeistä illoista, lasten seurasta ja arjen tasaisesta puurtamisesta. Joten ihanaista, rauhallista ja mukavaa lokakuuta kaikille!!! =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti