Kummallinen viikko elämässä. Mä olen aina tottunut olemaan peruspositiivinen luonne, en osaa synkistellä. Mutta auringonpaisteisista päivistä huolimatta tää viikko on ollut melkosen mollivoittoinen. Jotenkin mikään ei ole tuntunut hyvältä tai oikealta, vaan asia toisensa jälkeen on ollut jollain selittämättömällä tavalla epätasapainossa ja pielessä. Varsinkin oma olo, olen epävireessä enkä tykkää tunteesta. Onko se jonkunasteista kevätväsymystä, siitä ei hajuakaan. Jotenkin tähän päivään sopii tää biisi:
Ei sillä, Apulanta nyt sopii tilanteeseen kun tilanteeseen. Mutta agressio kuvaa ehkä parhaiten tän viikon tunnelmia...
Tosin, on tässä viikossa ollut hyvääkin, kunhan vaan pää pääsee samalle tasolle. Ja viikonloppuna kaikkea kivaakin. Eilen löysin elämäni kengät, ihan täydelliset jotka luo illuusion korkokengistä vaikka eivät itseasiassa ole mitenkään kamalan korkeat. Mutta mielettömän hyvät jalassa, eivät kiristä tai purista vaikka tänään ollut koko työpäivänkin ne jalassa. Korko vielä iskuvaimennettu, joten sekin auttanee asiaa. Löysin ne Sellosta, olikohan se Nielsen nimisestä kenkäkaupasta...
Nää on ihanat, Tamaris-merkkiset <3
Onneksi mielialan kannaltakin oli kampaaja varattuna tälle päivälle ja muutosta tuli melkoisesti. Nyt on kesälook viimeistelty =)
Mä suorastaan rakastan tätä hiusväriä! Jos ei näillä eväillä mieli ja olo piristy niin ei sitten millään!!! Joten hyvää viikonloppua kaikille, koitetaan nauttia keväästä ja auringosta!
Aurinko!!! Voi että mä olen odottanut tätä siitä asti kun Thaimaasta kotiuduin, että alkaisi kunnolla Suomen ihana, aurinkoinen kevät. Ja nyt on ollut kaksi todella lämmintä päivää ja auringonpaistetta, eilen jopa pääsi grillailemaan kun kävin kynsihuollossa serkulla maalla. Toinen kevään varma merkki oli myös tossa edellisessä lauseessa. Tuntuu olevan joka keväinen juttu että laitan rakennekynnet! Jotenkin aina talvi menee silleen, ettei niitä tarvitse tai kaipaa, mutta kun kevätaurinko alkaa pilkahdella niin omat lyhyet ja lohkeilevat kynnet ei vaan yksinkertasesti enää kelpaa. On pakko saada kynsiin väriä, pituutta ja dramatiikka, vasta sitten tuntuu, että kevät taitaa olla tulossa. Hullua, mutta jokakeväistä...
Webbikameralla otettu kuva, joten pahoittelut laadusta, mutta mä niiiiin tykkään näistä kynsistä! Seuraavalla kerralla sitten varmaan jotkut kesäisemmät, vaikkapa keltasta joihin upotetaan limenviipaleet? Voisi toimia!
Kesää odotellaan jo kovasti, tänään vuokrasin kesämökinkin viikoksi. Huolimatta siitä tosiasiasta että mä olen ihmeekseni huomannut viihtyväni taas pitkästä aikaa kerrostalon asukkina ihmisten keskellä, niin kesällä kaipaa vähän sitä "maalaiselämää". Enkä mä sano, ettenkö siihen joskus vielä palaisi ihan kunnollakin, siis asumaan maalle. Mutta tällä erää tää asumismuoto juuri täällä tuntuu kumman omalta. Hetkittäin käynyt mielessä, että mihin se minä on kadonnut? Se, joka tykkäsi asua maalla, tykkäsi siitä ettei niitä ihmisiä niin ollut siinä ympärillä, ei koskaan enää halunnut palata betoniviidakkoon... Mä olen kummasti kadottanut sen jonkun palan itsestäni viime aikoina! Mutta kai se on muutosta, ja muutos on välttämätöntä, ilman sitä kaikki vaan jämähtäisi paikalleen! Ja joskus tulee elämäntilanteita että muutos vaan on pakollista itsensä takia. hyvähän se sitäpaitsi on, että tehty muutos tuntuu hyvältä!
Hyvää kesän odotusta kaikille! Mä lähden nyt laittamaan itseäni unille, viime viikkoisen flunssan jäljiltä vielä vähän puolikuntoinen olo! Nähdään taas, ihanaiset <3
Someone once asked me "why do you always insist on taking the hard road?" I replied "why do you assume I see two roads?"
Palataan siis lempi aforismeihin ja lainauksiin netistä, tällä kertaa suomeksi, kun se kuitenkin on mulle luontevampi kieli kirjottaa. Tässähän sitä toisaalta on taas jonkunlaista teemaakin blogille pitkästä aikaa. Kun matkustelua koskevat jää tässä vähän vähemmälle, johtuen siitä tosiasiasta, että viime talven upea reissu veti budjetin sellaiseksi että nippanappa risteilemiseen on täksi kesäksi rahaa =D
Jotenkin toi yllä oleva lainaus kolahtaa meikäläisen elämään ja katsantokantaan liiankin kovaa. Mä menen aina ja kaikkeen sitä vaikeinta mahdollista tietä. Joo, voi olla että olemassa olisi helpompikin tie... Mutta ei, mun on aina pakko puskea sieltä ryteikön kautta. Ja sitten huomaan aina olevani enempi tai vähempi pulassa. Tai ainakin satuttaneeni itseni taas kerran. Joku voisi kutsua sitä terveen itsesuojeluvaiston puutteeksi, mikä toki saattaa pitää paikkansakin. No, toivottavasti ihmiset mun elämässä jo tuntee ja hyväksyy, koska en osaa muuksikaan muuttua. Kaipa se niinkin on, että ne jotka hyväksyy ja ymmärtää tätä kummallista luonnonlasta pysyy, muut lähtee mun elämästä litomaan ennemmin tai myöhemmin. Mutta tosiaan kolahti tämä. Pitäisi ehkä opetella menemään joskus sitä tasasta ja helppoakin reittiä määränpäähänsä, tai ainakin oppia muistamaan et sellainenkin reitti on olemassa...
Kesä lähenee... Mä niin elän toivossa että se on hyvä ja lämmin kesä, täynnä aurinkoa, ystäviä ja huoletonta elämää. Päätin että tästä tulee mun elämäni kesä! Mä en murehdi mistään vaan elän hetkessä ja nautin vapaudestani. Lapset on ensimmäistä kertaa kokonaisen kuukauden isällään ja mitä kaikkea siinä kuukaudessa ehtiikään tehdä! Ja toisaalta lastenkin kanssa ehtii vaikka mitä ja vähän päälle. Mä toivon että mun kesä näyttää tältä:
Näitä haaveillen flunssakin selätetään nopeammin, on niin tukkoinen ja kipeä olo, että töistäkin oli pakko lähteä kesken päivän... Hatsuuuh, ja kesän odotuksia kaikille palleroisille, kuullaan taas <3
Mikä siinä oikeen on, että vaikka miten yrittäis niin meikäläiseen ei pirteä musiikki uppoa? Jotenkin Suomimelankolia iskee jonnekkin syvälle ja kovaa, pirteä musiikki ei tunnu miltään. Kuitenkin olen musiikki-ihminen, lähes aina jotain musiikkia taustalla. Ja näistä synkähköistä suomi-biiseistä löytyy joka tilanteeseen jotain. Laitetaan nyt lempimusiikkia, tämän hetken top 5. On ollut kivaa, veljen muksut olleet hoidossa monta päivää ja tehty kaikkea mukavaa, herkuteltu ja jopa nukuttu päiväunia ja muutenkin. Ja nää biisit soineet tänään, tavalla tai toisella sellaisia, että tällä hetkellä soivat usein kotona ja töissä. Toki täytyy muistaa, että yksi artisti on aina mun elämässä ykkönen, eli Elvis. Eikä sitä muuta mikään. Mutta Elvis poislukien tämän hetken top5 =D
1.
Juha Tapion oikeestaan koko tuotanto on sellasta, että tulee soitettua paljon. Sanoitukset kohdillaan.
2.
Tässä toinen artisti, jonka biisit uppoa kerta toisensa jälkeen. Ja tää kappale on jo pidempään ollut yksi ehdottomista lemppareista, kukapa meistä ei haluaisi elää niin ettei vanhana tarvitse katua? Elämää pelkäämällä kaikki jää kokematta, joskus on pakko uskaltaa elää ja kokeilla kaikkea. Vaikka menisi pää edellä pöpelikköön ja satuttaisi itsensä niin tietää eläneensä täysillä! Ja oman osani sitä pöpelikköön lentelyä olen kokeillut, alkanut jo vähän sitä pelätäkin, mutta silti tahdon elää... Ihan mieletön biisi siis!
3.
Tässä on mies jonka ääni on aivan mahtava, muutenkin Vesku Loirista tykännyt lapsesta asti... okei, ei nämä omia biisejä tietty ole esim. tolla Lappi-trilogialla, mutta tulkitsijana ylivoimainen! Tästä kappaleesta tykkään kyllä muidenkin esittäminä, mutta Vesku on ehdoton ykkönen! Ja vaikka oma pikkusiskoni on asiasta eri mieltä, niin tästä tulee jotenkin edesmennyt isäni mieleen... En oikeen edes tiedä miksi..
4.
Okei, mä en oikeasti pidä Lauri Tähkästä yhtään... Tykkäsin elonkerjuun aikoihin, mut nyt en. Mutta tää biisi!!! Jostain syystä tää puristaa rintaa ja itkettää, mutta sellasella tavalla että pakko kuunnella aina uudelleen. Yksinkertaisesti ihana!
5.
Tämä nyt ei oo suomalainen, mutta uppoaa silti tähän melankoliseen mieleen. Lähes kaikki Adelelta on sellaisia, että jotenkin kohtaa oman elämän. Sama kyllä koskee itseasiassa Christina Perriäkin.
Kuten tästä huomaa, mulla on melkosen mollivoittonen musiikkimaku. Toki kasari-sukkahousu-hevikin on lähellä sydäntä, ja suomihevi yleensäkin. Mutta viimeset pari vuotta tehneet sen, että tämä on top 5. Lähellä sydäntä, ja ihania biisejä =) Näiden tahtiin on itketty, toivottu ja eletty. Mitä teidän top5 musiikkiin kuuluu?
Ulkona sataa räntää, että siihenkin tämä musiikki sopii =D Jospas se tästä kevääksi alkaisi kääntyä, ja aurinko alkaisi paistella. Sitä odotellessa, nautinnollisia musiikkihetkiä =) Minä laitan nyt kynttilät palamaan, lapset katsovat smurffeja videolta ja äidillä hetki aikaa siivoilla ja sitten istua alas ja olla vaan...
Uuteen kotiin jo päästy asettumaan. Kiitos ihanalle muuttoporukalla jonka avulla kotona alkaa jo kaikki olla kohtuullisen paikallaan, huomioon ottaen sen ettei muutosta ole vielä viikkoakaan. Ainakin nyt muuttoratkaisu tuntuu hyvältä. Koti on kaunis, uusi, puhdas ja valoisa, kaikkea mitä edellinen ei ollut. Ei sillä, monta vuotta sielläkin tuli hyvin viihdyttyä. Joskus kuitenkin on tarpeen tehdä täydellinen suunnanvaihto. Tai kukas sen tarpeellisuudesta toisaalta tietää, mutta nyt se tuli kuitenkin tehtyä... Eikä tunnu pahalta, eli ihan jees. Muutama kohta asunnossa on, mistä tykkään erityisesti. Tässä kuvia muutamasta niistä:
1. Elkää kiinnittäkö huomiota sotkuiseen pöytään, vaan tohon ihanaan seinään =) Kiitos ystävien ideasta, vanha taulu muutti vaakatasosta pystyasentoon ja koristaa makkarin sijaan ruokailutilaa.
2. Vessan laatoitus oli valkoista ja harmaata. Ja alkuperäinen tarkoitus oli tehdä siitä ihan neutraalin värinen ja oloinen kylppäri. Mutta jotenkin toi punainen lipasto huuteli IKEAn hyllystä puoleensa, joten tällainen siitä sitten tuli: (kamera rikki, joten kuvien taso melkosen huonoa kun on kännyllä otettu...)
Jotenkin ollut tämän alkuviikon kauhean väsynyt. Siis ihan oikeasti
fyysisesti väsynyt kun viikonloppu meni vähillä unilla.
Eikä oikein ole Nukku-Masaa sen jälkeenkään liiemmälti näkynyt, mikä
ihme lieneeki sitten mua hereillä pitämässä. Jotenkin vaan yöllä
ajatukset kiertää kehää, ei tiedä mihin ja miten pysähtyä. Sitä haluaa
ja ei halua, pelkää ja on rohkea. Miten voi olla,
että ihminen on melkein 33v, tietää ja tuntee itsensä, jopa pitää
itsestään. Ja silti pelkää elämää??? On se kummallista, mutta minkäs sille mahtaakaan =)...
Kaikesta
huolimatta tänään paistaa aurinko. Ja pohjimmiltaan Lindalla hyvä olla,
hymyilyttääkin =) Voisi tämä elämä hullumpaakin olla, vaikkei juuri nyt
kauheesti tiedäkkään mihin ja miten on matkalla loppujen lopuksi. Kaipa sekin jonain päivänä selviää, ei sitä tarvitse tässä elämän vaiheessa tietääkkään toisaalta... Sitä
odotellessa, oikein aurinkoista ja hyvää kevätpäivää kaikille, missä sitten lienettekin =)
I've decided to try to write in English for a change... I've always been able to think in English, but my spelling in written one is not so good, so sorry for the mistakes I make =) Why am I doing this? One of my friends is writing a blog in English, and she tried it out in Finnish, so I desided to do it the other way round... We'll anyway, my time has been pretty limited this week. I'm moving out of our current home this saturday and I haven't yet been able to end the packin. And with that going on, I am still a single mother of two adorable children, I do love them. But it takes time and energy to deal with their homework, dinners, bedtime storyes etc. And like that isn't enough, I work fulltime. Haven't hade a single day off from work for packing. But tomorrow I'll spend the day out of office trying to get everything ready for saturday morning.
Today I ran into some beautiful aphorisms or quotations... Some of them where like made for me, even though I at first had to wonder what and how they where ment to be understood. And most of them are rubbish, you can't deny that. But some, they shoot straight to ones heart and leave one wondering if they were made for me. Here are some favorites of mine:
"Sometimes you have to let go of what you never had, to find what you deserve"
At first I was like, ok, how can you let go of something you never had... But then it hit me! Sometimes we are so caught up with something we truly and honestly want that we live like we have that something even though we don't and probably never will. Do you have the slightest idea of what I mean? So this is about letting the idea of something we want but won't get, go. Just getting over it, and moving on. Because there are times, when the thing we want so badly is blocking us from seeing something true approaching. Ok, this was kinda deeply thought, I don't know if it's ment that way originally... But somehow this was something that moved me.
Ok, due to the fact that time is running out on my packing I have to quit writing tonight... So only one favorite aphorism today. I'll continue with the others later =) So, with the help of two energy-drinks, I'll carry on with what I'm doing. Hope to see, if this English-written blog will have any more readers? Feel free to leave a message, and join in as a reader! I think in the future I could easily write at least part of this blog in English. How does that sound for you?
Kun kerran muutosten alkuun pääsee niin laitoinpa vähän tätä blogiakin uuteen kuosiin... Vaihtelu virkistää. Muutto lähestyy kovaa vauhtia, enää muutama päivä reilu viikko niin pitäisi tavarat kantaa uuteen paikkaan. Huomenna pääsen uudelle asunnolle mittailemaan, että mikä mahtuisi minnekin. Ja ensi viikon perjantaina saan avaimet ja pääsen jo ensimmäiset jutut viemään uuteen paikkaan. Jännää! Ja ikeaan pitäisi jossain vaiheessa piipahtaa, jotain uuttakin sentään uuteen asuntoon vaikka aika pitkälti vanhoilla pärjätäänkin. En ole muutenkaan ihmisenä sellainen, että laittaisin kalustuksia uusiksi ilman mitään kunnon syytä. Ja jos vanhana löytyy niin aina ennemmin ostan käytettyä kuin uutta. Mutta nyt ei aika riitä lähteä näitä metsästämään käytettynä, joten tällaiset pitäisi ainakin eteiseen hommata... Onneksi eivät ole uutenakaan kalliit, muuten voisi iskeä piheys =D
Kaksi tällaista tarkoitus eteiseen laittaa, kyllä kelpaa kaulaliinat ja pipot säilyttää! Ihan peruslipasto, mutta nätti ja ennenkaikkea kohtuuhintainen!
Muutama pikkuongelmakin sisustuksessa on, joihin pitäisi keksi ratkaisut: Sohva olohuoneeseen jossa mun pitäisi pystyä myös nukkumaan. Runkopatja jaloilla tulee rungoksi kyllä, mutta lähinnä se miten siitä saa helpoimmin sohvan päiväsaikaan, jossa olisi myös mukava istua. Äiti onneksi on ompelutaitoinen kun multa se taito puuttuu, joten tummanruskealla kai se päällystetään ja selkänojaksi iso kasa erikokoisia tyynyjä. Turkoosia ja tummanruskeaa, siinä olohuone-keittön värimaailma. Ja vähän mausteeksi keltaista, muuten tulee liian väritöntä... Olohuoneeseen pitäisi myös hankkia jonkunlainen senkki/lipasto säilytystä varten, mutta sen hankin kai sitten siinä vaiheessa kun näen miltä olohuone muuten näyttää. Ja sohvan suhteen vinkkejä otetaan mielellään vastaan!
Ihan innoissaan ollaan siis koko perhe muutosta! Pojan koulukiusaamistilanne on onneksi rikosilmoituksen myötä vähän rauhottunut, joten tämä melkein pari viikkoa on mennyt kohtuullisen rauhallisesti ja on voinut keskittyä pakkaamiseenkin. Aamulla vien lapset kouluun ja äitini hakee heidät iltapäivällä niin ei tarvitse koulumatkojakaan pelätä. Ja ihan varmasti pojalla kestää pitkään täysin toipua asioista, mutta nyt ollaan matkalla oikeaan suuntaan. Joten äitinä luottavaisin, mutta tarkkaavaisin mielin tarkkailen kouluelämää ja lasten mielialoja jne. Kyllä meidän pikkuperhe tästä selviää, taas ehkä astetta vahvempinakin, ainakin kokonaisuutena! Ja entistä yhtenäisempinä =)
Viime viikko kyllä meni tällä äidillä valvoessa ja murehtiessa. Kyllä nuo lapset niin tärkeitä ja rakkaita on, ei äiti voi olla hyvillä mielin kun lapsilla on joku hätänä. Ja valvominen, väsymys ja huoli saa aikaan sen, että kaikkia kipupisteitä monen vuoden ajalta särkee. Joten itsellä ollut melkoisen kevätblues viimesen pari viikkoa. Väsyttänyt niin, ettei ole meinannut aamuisin päästä sängystä ylös ja iltaisin ei ole osannut mennä nukkumaan. Mutta onneksi minun pohjavire on optimistin, syvällä sisällä asuu aurinko ja tietoisuus siitä että vaikka asiat menisi pieleen niin niistä noustaan. Että oman itsen kanssa on hyvä olla ja elää, sitä ei mikään muuta tai vie pois.
Eilen paistoi aurinko ja viime yönä tuli nukuttua pitkään ja hyvin. Aamulla herätys levänneenä siihen että mittari on reiluhkosti plussan puolella. Joten aurinko on mielessäkin jo ihan nousemassa, kevätblues joutaa roskakoriin!!! Tässä tähän päivään, new day, I'm feeling good =)
